siirtogeeni

Itsenäisyyspuolueen eduskuntaehdokas Susanna Virkkala ja GMO:t

Itsenäisyyspuolueen eduskuntaehdokas Susanna Virkkala on pohtinut blogissaan onko gmo:iden imeytymisessä eroja perinteisillä menetelmillä jalostettuihin lajikkeisiin. Virkkala on käynyt kirjeenvaihota Eviran ylitarkastajan Sanna Viljakaisen kanssa ja saanut vastaukseksi, että muuntogeeninen ruoka sisältää samat ravintoaineet kuin vastaavat perinteiset tuotteet. Viljakainen kehottaa viestissään Virkkalaa kääntymään tiedeyhteisön puoleen, jos haluaa tarkempaa lisätietoa ravintoaineiden imeytymisestä. Vaikka en ole mikään tiedeyhteisön edustaja, en koe suureksi ongelmaksi kaivaa netistä tutkimuksia, joissa asiaa on tutkittu.

Flachowsky ja kumppanit kävivät läpi Animal Feed Science and Technology -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissaan 18 tutkimuksta, jotka suoritettiin saksalaisessa Federal Agricultural Research Centressä (FAL) vuodesta 1997 lähtien. Kuusitoista tutkimusta tehtiin bt-maissilla, bt-perunalla, glufosinaattia kestävillä maissilla ja sokerijuurikkaalla sekä glyfosaattia kestävällä soijalla. Loput kaksi tutkimusta tehtiin gm-rypsillä, jonka rasvahappoprofiilia oli muunnettu ja insuliinia tuottavalla perunalla. Kaikissa tutkimuksissa gm-kasveja verrattiin isogeenisiin linjoihin, joista muunnetut kasvit ovat tuotettu. Tutkimuksissa keskityttiin mm. ruuan sulamiseen, ruuan kulutukseen, ruuan laatuun, eläinten terveyteen ja suorituskykyyn. Kokeissa käytettiin lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja ja viiriäisiä. Kokeet kestivät kanoilla neljä sukupolvea, viiriäisillä 10 ja lopuilla eläimillä 90 päivää. Eläimillä ei havaittu eroja ruuan kulutuksessa ja painonnousussa gm-kasvin ja isogeenisen linjan välillä, joten näyttöä eroavasta imeytymisestä ei näiden tutkimusten pohjalta ole. Kokeissa etsittiin myös siirtogeenejä eläinten kudoksista, joka on ollut yksi Susanna Virkkalan huolista, mutta niitä ei löydetty.

Rhee ja kumppanit tutkivat samoja asioita rotilla kokeessa, joka kesti viisi sukupolvea. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Journal of Toxicology and Environmental Health, Part A: Current Issues vuonna 2005. He syöttivät rotille gm-perunaa eikä ruuan kulutuksessa ja painonnonusussa havaittu eroja, joten tässäkään kokeessa imeytymisessä ei ole eroja gm-perunan ja perinteisen perunan välillä. Kokeessa etsittiin myös siirtogeenejä eri elimistä eikä niitäkään löydetty (kuva 1).

 

PCRotta

Kuva 1. Bar-geenin havainnointi PCR:llä F0-F4 rotilla eri elimistä uroksilla (1 – 7) ja naarailla (8 – 13). 1. maksa 2. munuainen 3. perna 4. kives 5. lisäkives 6. rakkularauhanen 7. eturauhanen 8.maksa 9. munuainen 10. perna 11. kohtu 12. munasarjat 13. vagina. Kuvan lähde: Rheen ja kumppaneiden tutkimus.