Professori väittää: luomuruoka on puhtaampaa ja terveellisempää

Luomuinstituutin johtaja ja professori Pirjo Siiskonen kirjoittaa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjassa kuinka uusi kansainvälinen meta-analyysi on osoittanut luomuruuan olevan perinteistä ruokaa terveellisempää ja puhtaampaa. Siiskosen mukaan analyysi osoittaa, että luomu sisältää 60 % enemmän antioksidantteja, jotka kirjoittajan mukaan olisivat elimöstöä sairauksilta suojaavia yhdisteitä. Professorin mukaan tutkimus osoittaa myös, että tavanomaisesti tuotettu ruoka sisältää huomattavasti enemmän raskasmetalleja, kuten kadmiumia sekä torjunta-ainejäämiä. Pirjo Siiskonen jättää sopivasti mainitsematta, että samainen meta-analyysin mukaan luomu sisältää vähemmän proteiineja, aminohappoja ja kuitua kuin tavallisesti tuotettu ruoka:

”Both unweighted and weighted meta-analyses detected significantly higher concentrations of total carbohydrates and significantly lower concentrations of proteins, amino acids and fibre in organic crops/crop-based compound foods.”

Eihän tällaista tietoa sovi mainospuheessa mainita.

Uusi meta-analyysi menee ristiin aiempien analyysien kanssa, jotka eivät ole löytäneet eroja eri tuotantomenetelmien kanssa. The American journal of clinical nutrition -tiedejulkaisussa 2009 julkaistun ja Annals of internal medicine -julkaisussa 2012 ilmestyneen meta-analyysien mukaan luomuruuassa ei ole ravintoarvojen kannalta eroa normaalin ruuan kanssa.

Meta-analyysi ja sen johtopäätökset eivät ole ongelmattomia ja Science media center on kerännyt asiantutijoiden kommentteja tutkimuksesta. Tohtori Alan Dangour huomauttaa, että uuteen meta-analyysiin sisälletyt tutkimukset otettiin mukaan laadusta riippumata. Hyvän ja huonon datan sekoittaminen on todella ongelmallista ja heikentää uuden analyysin johtopäätöstä. Dangourin ja muidenkin asiantuntijoiden mukaan ei ole näyttöä, että lievästi korkeampi antioksidanttipitoisuus suojaisi sairauksilta. Professori Tom Sandersin mukaan kadiumpitoisuudella ei ole mitään tekemistä ruuan tuotantotavan kanssa, vaan se johtuu maaperästä, jossa kasvi kasvatetaan.

Pirjo Siiskosen mukaan meta-analyysi osoitti luomuruuan sisältävän vähemmän torjunta-ainejäämiä, mutta tällaisen johtopäätköksen vetäminen on lievästi sanottuna ongelmallista. American council on science and health -yhdistyksen tohtori Ruth Kavan mukaan analyysin tutkimuksista yksikään ei tarkastellut luomussa sallittujen torjunta-aineiden pitoisuuksia. Siiskosen mukaan torjunta-aineet ovat nimenomaan tavallisen tuotannon ongelmia. Professori unohtaa mainita, että myös luomutuotannossa sallitaan torjunta-aineiden käyttö, mutta yhdisteiden on tultava luonnosta. Tämä ei tee yhdisteistä missään nimessä turvallisia kuluttajalle tai ympäristölle. EU:n alueella luomutuotannossa käytettyä rotenonia lähdettiin kieltämään 2008. Yhdiste on äärinmäisen toksinen kaloilla ja sitä onkin Suomessa käytetty kalojen myrkyttämiseen ja se on myös yhditetty Parkinsonin tautiin. Vuonna 2009 ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin tutkittujen luomuoliivien ja luomuoliiviöljyn  sisältäneen rotenonia ja kuparia (raskasmetalli) yli sallittujen rajojen.

2010 tiedejulkaisu Plos Onessa ilmestyi tutkimus, jossa vertailtiin joidenkin luomussa hyväksyttyjen ja perinteisten torjunta-aineiden ympäristövaikutuksia. Luomu ei automaattisesti tarkoita ympäristöystävällistä:

”Looking at the issue empirically, our results show that with regards to environmental impact, target selectivity and efficacy, the novel synthetic insecticides we tested have better performance than organic insecticides; suggesting that certain organic management practices are not more environmentally sustainable than conventional ones.”

Loppuun Youtube-kanavan TiedeJaArki video ’Onko luomumaatalous ympäristöystävällistä?’

GM-puuvilla Intiassa: parempi elämä viljelijöille

Myytti intialaisten viljelijöiden itsemurhista gm-puuvillan aiheuttamina on juurtunut siirtogeenisten eliöiden vastustajien mieleen. Esimerkiksi Luomu.fi-sivustolla kirjoitetaan:

”Tieteen, teknologian ja ekologian tutkimussäätiön johtaja Vandana Shiva sanoi, että yli 40 000 viljelijää on tehnyt Intiassa itsemurhan vuodesta 1997. Valtaosa itsemurhan tehneistä viljelijöistä velkaantui pahoin viljeltyään geenimuunneltuja lajikkeita. Itsemurhat ovat siis geenitekniikan aiheuttamia.”

Itsemurhista syytetään nimenomaan bt-puuvillaa, joka tuottaa tietyille hyönteisille haitallista proteiinia.  Aihetta on tutkittu ja The Journal of Development Studies-tiedejulkaisussa 2011 ilmestynyt Gruèren ja Senguptan tutkimus osoittaa selvästi ettei itsemurhilla ja bt-puuvillalla ole yhteyttä. Itsemurhien määrä on pysynyt suhteellisen vakiona, vaikka viljellyn gm-puuvillan määrä on noussut räjähdysmäisesti (kuva 1).

Kuva 1. Viljelijöiden itsemurhien sekä viljellyn bt-puuvillan määrä vuosilta 1997-2007. Kuvaaja muokattu Gruèren ja Senguptan tutkimuksesta. Lähde: Nature

Todellisuudessa gm-puuvillan viljely on parantanut viljelijöiden elämää merkittävästi. Vaikka gm-siemenet maksavat noin 2500 rupiaa per hehtaari enemmän kuin perinteiset siemenet, bt-puuvillaa viljelleet viljeliät tekivät vuonna 2003 keskimäärin 21760 rupiaa enemmän voittoa per hehtaari kuin perinteistä puuvillaa viljelleet. Edelliset luvut ovat Bennetin ja kumppaneiden artikkelista , joka tarkasteli vain vuosia 2002 ja 2003, mutta tietoa on pidemmältäkin ajalta. Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian julkaisussa PNAS julkaistu Kathagen ja Qaimin tutkimus käsittelee bt-puuvillan ekonomisia vaikutuksia vuosilta 2002-2008. He havaitsivat, että bt-puuvillan ansiosta sadot ovat kasvaneet 24 %, tuotot nousseet 50 % sekä viljelijöiden elintaso parantunut 18 % . Gm-puuvilla on vähentänyt Ecological Economics-tiedejulkaisussa ilmestyneen tutkimuksen mukaan torjunta-aineiden käyttöä 50 %, joista 70 % on tapahtunut kaikkein myrkyllisimmissä aineissa. Myrkkyjen vähentäminen on laskenut akuutteja myrkytyksiä viljelijöiden keskuudessa ja tutkijat arvioivat tämän säästävän 10 052 000 – 36 618 000 euroa vuodessa terveyskustannuksissa.

Viljelijöiden parantunut elintaso on johtanut positiiviseen kehitykseen ruuan kulutuksessa. Bt-puuvillaan siirtyneet viljelijät saavat perinteistä puuvillaa viljeleviin verrattuna enemmän kaloreita sekä ravitsevampaa ruokaa. Myös heidän ruokaturvansa on parantunut. Gm-puuvillan vaikutusta ruokaturvaan tutkivat Qaim ja Kouser. Heidän tutkimus julkaistiin ’open acces’-julkaisu Plos Onessa vuonna 2013. Qaim ja Kouser havaitsivat, että bt-puuvillan viljelijät saivat 500 kcal/päivä enemmän energiaa ruuasta kokonaisuudessaan verrattuna perinteistä puuvillaa viljelleisiin. Kun tutkijat ottivat vain ravinteikkaan ruuan huomioon, johon kuuluivat hedelmät, vihannekset, palkokasvit sekä kaikki eläintuotteet, gm-puuvillan viljelijät saivat 65 kcal/päivä enemmän energiaa. Heidän ruokaturvansa oli parempi 12 % kuin perinteistä puuvillaa viljelleillä (kuva 2).

Kuva 2. Gm-puuvillan ja perinteisen puuvillan viljelijöiden tilastot.

Gm-puuvilla ei siis aiheuttanut intialaisten viljelijöiden itsemurhia, vaikka Luomu.fi niin valheellisesti väittää. Tutkimus osoittaa selvästi kuinka geenimuunneltu puuvilla on parantanut viljelijöiden elämää, vaikka gm-siemenet maksavatkin enemmän eikä niitä saa säästää patentin takia. Todellisuus on kova pala gmo:iden vastustajille ja olen nähnyt kuinka nämä tutkimukset ohitetaan kuittaamalla ne salaliitoiksi. Jos ihminen on oikeassa, hän pystyy perustelemaan kantansa faktoilla. Tämä on jotain, jota gmo:iden vastustajat harvoin pystyvät tekemään.