GMO

Itsenäisyyspuolueen eduskuntaehdokas Susanna Virkkala ja GMO:t

Itsenäisyyspuolueen eduskuntaehdokas Susanna Virkkala on pohtinut blogissaan onko gmo:iden imeytymisessä eroja perinteisillä menetelmillä jalostettuihin lajikkeisiin. Virkkala on käynyt kirjeenvaihota Eviran ylitarkastajan Sanna Viljakaisen kanssa ja saanut vastaukseksi, että muuntogeeninen ruoka sisältää samat ravintoaineet kuin vastaavat perinteiset tuotteet. Viljakainen kehottaa viestissään Virkkalaa kääntymään tiedeyhteisön puoleen, jos haluaa tarkempaa lisätietoa ravintoaineiden imeytymisestä. Vaikka en ole mikään tiedeyhteisön edustaja, en koe suureksi ongelmaksi kaivaa netistä tutkimuksia, joissa asiaa on tutkittu.

Flachowsky ja kumppanit kävivät läpi Animal Feed Science and Technology -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissaan 18 tutkimuksta, jotka suoritettiin saksalaisessa Federal Agricultural Research Centressä (FAL) vuodesta 1997 lähtien. Kuusitoista tutkimusta tehtiin bt-maissilla, bt-perunalla, glufosinaattia kestävillä maissilla ja sokerijuurikkaalla sekä glyfosaattia kestävällä soijalla. Loput kaksi tutkimusta tehtiin gm-rypsillä, jonka rasvahappoprofiilia oli muunnettu ja insuliinia tuottavalla perunalla. Kaikissa tutkimuksissa gm-kasveja verrattiin isogeenisiin linjoihin, joista muunnetut kasvit ovat tuotettu. Tutkimuksissa keskityttiin mm. ruuan sulamiseen, ruuan kulutukseen, ruuan laatuun, eläinten terveyteen ja suorituskykyyn. Kokeissa käytettiin lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja ja viiriäisiä. Kokeet kestivät kanoilla neljä sukupolvea, viiriäisillä 10 ja lopuilla eläimillä 90 päivää. Eläimillä ei havaittu eroja ruuan kulutuksessa ja painonnousussa gm-kasvin ja isogeenisen linjan välillä, joten näyttöä eroavasta imeytymisestä ei näiden tutkimusten pohjalta ole. Kokeissa etsittiin myös siirtogeenejä eläinten kudoksista, joka on ollut yksi Susanna Virkkalan huolista, mutta niitä ei löydetty.

Rhee ja kumppanit tutkivat samoja asioita rotilla kokeessa, joka kesti viisi sukupolvea. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Journal of Toxicology and Environmental Health, Part A: Current Issues vuonna 2005. He syöttivät rotille gm-perunaa eikä ruuan kulutuksessa ja painonnonusussa havaittu eroja, joten tässäkään kokeessa imeytymisessä ei ole eroja gm-perunan ja perinteisen perunan välillä. Kokeessa etsittiin myös siirtogeenejä eri elimistä eikä niitäkään löydetty (kuva 1).

 

PCRotta

Kuva 1. Bar-geenin havainnointi PCR:llä F0-F4 rotilla eri elimistä uroksilla (1 – 7) ja naarailla (8 – 13). 1. maksa 2. munuainen 3. perna 4. kives 5. lisäkives 6. rakkularauhanen 7. eturauhanen 8.maksa 9. munuainen 10. perna 11. kohtu 12. munasarjat 13. vagina. Kuvan lähde: Rheen ja kumppaneiden tutkimus.

Mainokset

Verkkomedia vauhdissa: ”Geenimanipuloitu DNA voi siirtyä ravinnosta ihmisiin”.

Verkkomedia toi jälleen kerran kortensa kekoon taistelussa GMO:ta vastaan. Netissä julkaistussa kirjoituksessa pelotellaan, että geenimuunnellusta ruuasta peräisin oleva DNA saattaa päätyä ihmiseen. Onko nyt aika repiä peliverkkarit vai meneekö Verkkomedia pahasti metsään?

Verkkomedian ”uutisointi” pohjaa PLOS ONE-tiedejulkaisussa julkaistuun Sándor Spisákin ja kumppaneiden artikkeliin, jonka mukaan ravinnosta peräisin oleva DNA voi päätyä ihmisen verenkiertoon. Ei ole väliä onko DNA peräisin luomuruuasta vai GMO:sta, mutta Verkkomedia on päättänyt pelotella ihmisiä jälkimmäisestä. Aikaisemman käsityksen mukaan ravinnosta peräisin olevat proteiinit ja DNA hajoitetaan ruuansulatuselimistössä aminohapoiksi ja nukleiinihapoiksi. Artikkeli tuo yhteen näyttöä neljästä tutkimuksesta, joiden mukaan pätkiä DNA:ta tai jopa kokonaisia geenejä saattaa selviytyä verenkiertoon asti.

Spisákin ja kumppaneiden johtopäätös ei ole missään nimessä todistettu tai varma. Artikkelin kommenteissa Rich Lusk Michiganin yliopistosta ehdottaa todennäköisempää johtopäätöstä: kontaminaatiota. Lusk kirjoittaa, että tutkimuksista puuttui kontrolli, joka paljastaisi mahdollisen kontaminaation. Hän toisti kokeen näytteillä, jotka eivät olleet missään kontaktissa ruuan kanssa ja sai samanlaisia tuloksia. Tulokset lähetetään julkaistaviksi kunhan artikkeli on viimeistelty.

Vaikka geenejä päätyisikin verenkiertoon, ne eivät yksinään voi tehdä mitään. Geenit ovat yksinkertaisesti ohjeita proteiinien valmistamiseen. Jotta geenin perusteella voidaan tehdä proteiinia, vaaditaan useiden eri molekyylien yhteistoimintaa. Proteiinien valmistus tapahtuu solun sisällä, josta löytyvät tarvittavat entsyymit ja rakennusaineet. Sitä ei tapahdu virtaavassa veressä, jossa ruuasta peräisin olevaa DNA:ta on havaittu.

Vieras DNA ei voi kulkeutua ihmisen solujen sisään ja liittyä osaksi genomia, koska solukalvot ovat tarkkoja siitä mitä päästävät läpi. DNA on negatiivisesti varautunut hydrofiilinen molekyyli, jota solukalvo ei päästä läpi. Geenien saaminen halutun solun sisään vaatii esimerkiksi geeni pyssynλ-faagin tai elektroporaation. Muutenhan GMO:iden valmistus olisi lähes yhtä helppoa kuin roskan julkaiseminen Verkkomediassa.

Verkkomedia siis pelottelee turhaan GM-ruuasta ja jättää sopivasti mainitsematta, että artikkelin perusteella DNA:ta voi päätyä verenkiertoon vaikka kotimaisista mustikoistakin. GM-ruokaa on tutkittu laajasti ja viime vuonna julkaistiin Critical Reviews in Biotechnology-tiedejulkaisun sivuilla yhteenveto viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistusta 1783:sta artikkelista, jotka käsittelevät GM-viljelyskasvien turvallisuutta. Artikkelissa sanotaan:

”We have reviewed the scientific literature on GE crop safety for the last 10 years that catches the scientific consensus matured since GE plants became widely cultivated worldwide, and we can conclude that the scientific research conducted so far has not detected any significant hazard directly connected with the use of GM crops.”

Voidaanko jättää peliverkkarit repimättä GM-ruuan takia eikä uskota Verkkomediaa?