Antti Heikkilä

Antti Heikkilä-suomi sanakirja

Heikkilän ruokavalion® isällä ja jokaisen alan asiantuntijalla Antti Heikkilällä on blogissaan tällä kertaa asiaa rokotteista, influenssasta ja flunssasta. Lueskelin hieman Heikkilän lähteitä ja pohdin pienessä päässäni onko Antti Heikkilällä ongelmia luetunymmärtämisessä vai valehteleeko mies lämpimikseen. Heikkilä kirjoittaa:

”Rokotteet eivät tehoa alle 2-vuotiallla lapsilla, ei myöskään alle 5-vuotiailla lapsilla aikuisilla, vanhuksilla.”

Heikkilä on saanut idean, että rokotteet eivät tehoa alle 2-vuotiailla lapsilla Cochrane-katsauksesta, jossa tarkasteltiin influenssarokotteiden tehoa lapsilla. Katsauksen johtopäätöksessä kerrotaan, että rokotteet ovat tehokkaita yli 2-vuotiailla lapsilla, mutta alle 2-vuotiaista löytyi vain yksi tutkimus, joten tehoa ei voida arvioida. Tutkimusten puutteen lempilääkärimme on onnistunut vääristämään näytöksi toimimattomuudesta.

Heikkilällä taitaa olla myös äärimmäisen lyhyt muisti, koska lainaamansa Cochrane-katsaus kertoo influenssarokotteen olevan tehokas yli 2-vuotiailla, mutta väittää itse seuraavassa lauseessa rokotteen olevan tehoton alle 5-vuotiailla. Tämän väitteen Heikkilä saa JAMA Pediatrics -tiedejulkaisussa ilmestyneestä yhdestä tapaus-verrokkitutkimuksesta, jossa tutkijat toteavat heidän koeasetelman olevan tehoton ja mahollisesti puutteellinen. Ehkä Antti Heikkilä kuvittelee yhden tehottoman tutkimuksen jyräävän monta tutkimusta sisältävän katsauksen?

Heikkilän väite, että rokotteet eivät tehoa aikuisilla tulee taas kerran Cochrane-katsauksesta, jossa mielestäni kerrotaan oikein selvästi, että inaktivoidut rokotteet ehkäisevät jonkin verran influenssan oireita ja nopeuttavat töihin palaamista. En ymmärrä miten tämä tarkoittaa, että rokote ei tehoa.

Rokotteet eivät Heikkilän mukaan tehoa vanhuksilla, koska Conchrane-katsauksen mukaan ei ole tarpeeksi laadukkaita tutkimuksia, jotta turvallisuudesta ja tehokkuudesta voidaan vetää johtopäätöksiä. Niin…

Heikkilän kirjoitus on tyhmien väitteiden kultakaivos. Muiden lukijoiden luku-urakkaa helpottaakseni tarjoan pienen Antti Heikkilä-suomi sanakirjan:

Rokotteet = influenssarokotteet

Rokotteet eivät tehoa alle 2-vuotiailla lapsilla = ei ole tarpeeksi tutkimuksia, joista vetää johtopäätös influenssarokotteen tehosta alle 2-vuotiailla, mutta näyttö tehosta yli 2-vuotiailla löytyy.

Rokotteet eivät tehoa alle 5-vuotiailla lapsilla = löysin heikosta koeasetelmasta kärsivän tutkimuksen, josta vetämäni johtopäätös menee ristiin 51:stä tutkimuksesta koostuvan katsauksen kanssa, johon itse viittasin.

Rokotteet eivät tehoa aikuisilla = tehosta on näyttöä aikuisilla.

Rokotteet eivät tehoa vanhuksilla = ei ole tarpeeksi laadukkaita tutkimuksia, joista vetää johtopäätös tehokkuudesta ja haitoista.

Ehkä olen tietämätön, mutta en ole kuullut mistään ihmelääkkeestä, joka tehoaisi influenssavirukseen = olen tietämätön enkä ole kuullut antiviraalisista lääkkeistä.

D3-vitamiini estää todistetusti flunssaa = viittaamani tutkimuksen mukaan 25-hydroksivitamiini D saattaa ehkäistä flunssaa, jos seerumin konsentraatio on yli 38 ng/ml. Lisää tutkimuksia kaivataan.

Sinkki, jonka Cochrane-yhteisö totesi tehokkaaksi [flunssaan] = viittaamani katsauksen mukaan näytön laatu vaihtelee todella heikosta heikkoon paitsi haittavaikutusten, jonka näyttö on kohtuullinen.

Flunssa = välillä flunssa ja välillä influenssa.

Sokerin syönti heikentää immuniteettia = todella pienen tutkimuksen (6 naista ja 4 miestä) mukaan 12 h paaston jälkeen 100 grammaa nautittuna jotkut hiilihydraatit vähentävät fagosytoosia putkeen vedetyssä veressä ensimmäisen viiden tunnin aikana.

Roskaruoka (virallinen ruokavalio) = ei virallinen suomalainen ravitsemussuositus.

Tämän vuoden flunssarokotteen teho on vaivaiset 23 % = Tämän vuoden influenssarokotteen teho on 23 %, koska lähteeni mukaan asiantuntijoiden valistunut arvaus vallitsevasta viruskannasta meni mönkään. Viime vuosikymmenenä teho on ollu 50 – 60 %.

Lumelääkkeen teho, joka on 30 % = en anna lähdettä, joten saatoin nykäistä vaikka hatusta.

Analyysit totesivatrokotteet aiheuttivat  4250 %:n nousun sikiökuolemissa = yhden nollatutkimuksen mukaan.

Siis hommasta [rokottamisesta] ei näytä olevan mitään hyötyä = CDC:n mukaan influenssarokotteesta ei välttämättä ole hyötyä, jos rokote ei vastaa kiertävää viruskantaa.

On myös näyttöä siitä, että rokotukset saattavat lisätä kuolleisuutta = blogissa sanottiin näin.

Antti Heikkilä kirjoitti taannoin olevansa kyllästynyt kaikenkattavaan typeryyteen ja muuttavansa Hampuriin. Plot twist: niin mekin olemme kyllästyneitä sinuun Heikkilä.

Mitä eroa on hyönteisellä ja nisäkkäällä?

Ilmeisesti ei paljoakaan, jos uskomme ortopedian ja traumatologian erkioislääkäriä Antti Heikkilää. Heikkilä varoittaa blogissaan erytritoli nimisestä makeutusaineesta, joka kulkee Suomessa nimellä Karppisokeri. Erytritoli on sokerialkoholi, jota löytyy luonnollisesti pienissä määrin joistakin hedelmistä (vesimeloni, päärynä ja greippi), käymällä valmistetuista elintarvikkeista (viini, sake ja soijakastike) sekä juustoista. Makeutusaineeksi erytritolia valmistetaan Misubishi/Nikken-menetelmällä sekä Cerestar-menetelmällä. Valmistuksessa vehnän tai maissin tärkkelystä pilkotaan entsymaattisella hydrolyysilla, jonka seurauksena syntyy glukoosia. Tämän jälkeen hiivan kaltaiset sienet Trichosporonoides megachiliensis (M/N-menetelmä) tai Moniliella pollinis (C-menetelmä) fermentoivat glukoosin ja tuloksena syntyy erytritolia. Käymisen jälkeen sienet tapetaan kuumentamalla ja kuolleet solut poistetaan suodattamalla. Erytritoli puhdistetaan seoksesta aktiivihiilellä, ultrafiltraatiolla, ioninvaihtohartsilla ja kristallisoinnilla, jonka jälkeen saadaan 99 % puhdasta erytritolia.

Antti Heikkilä tuo esille Plos One-tiedejulkaisussa ilmestyneen Baudierin ja kumppaneiden tutkimuksen, jossa havaittiin erytritolin olevan toksinen Drosophila melanogaster banaanikärpäselle. Tästä tuloksesta pitäisi jotenkin pompata johtopäätökseen, että erytritoli on vaarallista myös ihmisille. Tällä logiikalla rotat ja hiiret voitaisiin korvata banaanikärpäsillä, kun tutkitaan jonkin aineen mahdollista myrkyllisyyttä ihmiselle. Heikkilä jättää sopivasti mainitsematta, että tutkimus kertoo ettei erytritoli ole myrkyllistä edes kaikille niveljalkaisille:

”However, erythritol in tissues is not always toxic to arthropods. For example, some insect species that are seasonally exposed to freezing conditions produce erythritol and other polyhydric alcohols as tissue cryoprotectants [12][13]. Larvae of one antarctic midge can safely ingest erythritol from food plants and sequester it for adult cryoprotection [14]. Toxic effects of ingested erythritol may be dose-dependent, as our data suggest.”

Baudierin ja kumppaneiden artikkeli mainitsee myös, mitä tutkimus kertoo makeutusaineen turvallisuudesta ihmisille:

”A large body of literature has shown that erythritol consumption by humans is very well tolerated [5][17][19], and indeed, large amounts of both erythritol and Truvia are being consumed by humans every day throughout the world. Taken together, our data set the stage for investigating this compound as a novel, effective, and human safe approach for insect pest control.”

Erytritoli on siis turvallista ihmisille, mutta miksi Antti Heikkilä ei kerro tätä, vaikka hänen oma lähteensä sanoo näin? Erytritoli on huomattavasti vähemmän toksinen rotille kuin moni tutumpi yhdiste. LD50-arvo kertoo millä annostuksella puolet koe-eläimistä kuolee.

Presentation1

Lähteet Ld50-arvoille:

Vesi
Sokeri
Erytritoli
C-vitamiini
Alkoholi
Suola
D-vitamiini
Kofeiini