Mitä eroa on hyönteisellä ja nisäkkäällä?

Ilmeisesti ei paljoakaan, jos uskomme ortopedian ja traumatologian erkioislääkäriä Antti Heikkilää. Heikkilä varoittaa blogissaan erytritoli nimisestä makeutusaineesta, joka kulkee Suomessa nimellä Karppisokeri. Erytritoli on sokerialkoholi, jota löytyy luonnollisesti pienissä määrin joistakin hedelmistä (vesimeloni, päärynä ja greippi), käymällä valmistetuista elintarvikkeista (viini, sake ja soijakastike) sekä juustoista. Makeutusaineeksi erytritolia valmistetaan Misubishi/Nikken-menetelmällä sekä Cerestar-menetelmällä. Valmistuksessa vehnän tai maissin tärkkelystä pilkotaan entsymaattisella hydrolyysilla, jonka seurauksena syntyy glukoosia. Tämän jälkeen hiivan kaltaiset sienet Trichosporonoides megachiliensis (M/N-menetelmä) tai Moniliella pollinis (C-menetelmä) fermentoivat glukoosin ja tuloksena syntyy erytritolia. Käymisen jälkeen sienet tapetaan kuumentamalla ja kuolleet solut poistetaan suodattamalla. Erytritoli puhdistetaan seoksesta aktiivihiilellä, ultrafiltraatiolla, ioninvaihtohartsilla ja kristallisoinnilla, jonka jälkeen saadaan 99 % puhdasta erytritolia.

Antti Heikkilä tuo esille Plos One-tiedejulkaisussa ilmestyneen Baudierin ja kumppaneiden tutkimuksen, jossa havaittiin erytritolin olevan toksinen Drosophila melanogaster banaanikärpäselle. Tästä tuloksesta pitäisi jotenkin pompata johtopäätökseen, että erytritoli on vaarallista myös ihmisille. Tällä logiikalla rotat ja hiiret voitaisiin korvata banaanikärpäsillä, kun tutkitaan jonkin aineen mahdollista myrkyllisyyttä ihmiselle. Heikkilä jättää sopivasti mainitsematta, että tutkimus kertoo ettei erytritoli ole myrkyllistä edes kaikille niveljalkaisille:

”However, erythritol in tissues is not always toxic to arthropods. For example, some insect species that are seasonally exposed to freezing conditions produce erythritol and other polyhydric alcohols as tissue cryoprotectants [12][13]. Larvae of one antarctic midge can safely ingest erythritol from food plants and sequester it for adult cryoprotection [14]. Toxic effects of ingested erythritol may be dose-dependent, as our data suggest.”

Baudierin ja kumppaneiden artikkeli mainitsee myös, mitä tutkimus kertoo makeutusaineen turvallisuudesta ihmisille:

”A large body of literature has shown that erythritol consumption by humans is very well tolerated [5][17][19], and indeed, large amounts of both erythritol and Truvia are being consumed by humans every day throughout the world. Taken together, our data set the stage for investigating this compound as a novel, effective, and human safe approach for insect pest control.”

Erytritoli on siis turvallista ihmisille, mutta miksi Antti Heikkilä ei kerro tätä, vaikka hänen oma lähteensä sanoo näin? Erytritoli on huomattavasti vähemmän toksinen rotille kuin moni tutumpi yhdiste. LD50-arvo kertoo millä annostuksella puolet koe-eläimistä kuolee.

Presentation1

Lähteet Ld50-arvoille:

Vesi
Sokeri
Erytritoli
C-vitamiini
Alkoholi
Suola
D-vitamiini
Kofeiini

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s