Selkäongelmia? Saatat olla huonosti sopeutunut pystykävelyyn

Houstonin yliopiston biologian ja biokemian professori Dan Graur (hyvä blogi linkistä) kiinnitti Twitterissä huomioni BMC Evolutionary Biology -tiedelehdessä julkaistuun Plompin ja kumppaneiden tutkimukseen välilevypullistumista. Aihe oli mielenkiintoinen ja lähestymistapa hauska, joten kirjoitanpa viimeinkin muustakin kuin GMO:ista. Artikkelissa kerrotaan, että vaiva on yleineinen aikuisten keskuudessa, mutta ongelman syyt ovat vielä hämärän peitossa. Uusien tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että selkärangan muoto olisi osallisena välilevypullistuman riskiin.

Tiedetään, että selkäongelmat vaivaavat ihmisiä enemmän kuin muita kädellisiä. Tämän pohjalta on esitetty, että pystykävely selittäisi näiden vaivojen esiintyvyyden ihmisessä. Plomp ja kumppanit testasivat oletuksen pohjalta hypoteesia (ancestral shape hypothesis), jonka mukaan välilevyn pullistumien tulisi vaivata enemmän ihmisiä, joiden selkärangan muoto on enemmän esi-isiemme rangan kaltainen. Pullistumien syy olisi epätäydellinen sopeutuminen pystykävelyyn.

He testasivat oletustaan käyttämällä ihmisistä, simpansseista ja orangeista kerättyjä rinta-ja lannenikamia. Jos hypoteesi pitää paikkansa, välilevyongelmaisten ihmisten nikamien tulisi muistuttaa enemmän simpanssien ja orankien nikamia kuiden terveiden nikamien. Oletus piti paikkansa, mutta tutkimuksessa on selvä ongelma. Edustaako sipmanssien ja orankien nikamien muoto ihmisen esi-isien nikamien muotoa? Ongelman voisi ratkaista käyttämällä fossiileista saatua dataa, mutta tuskinpa sitä on tarpeeksi.

Jos Plompin ja kumppaneiden johtopäätös pitää paikkansa, välilevypullistumien merkittävä syy on evoluutiohistoria ja siitä johtuva variaatio ihmisissä. Tutkimus myös kertoo millaiset ihmiset ovat alttiita pullistumalle ja tätä voidaan mahdollisesti käyttää ongelman ehkäisemiseen. Tutkimusta voidaan pitää yhtenä esimerkkinä, jossa evolutiivinen näkökulma voi valoittaa joitakin ihmisen terveysongelmia. Ala on uusi ja tunnetaan evolutiivisena lääketieteenä.

Mainokset

Antti Heikkilä-suomi sanakirja

Heikkilän ruokavalion® isällä ja jokaisen alan asiantuntijalla Antti Heikkilällä on blogissaan tällä kertaa asiaa rokotteista, influenssasta ja flunssasta. Lueskelin hieman Heikkilän lähteitä ja pohdin pienessä päässäni onko Antti Heikkilällä ongelmia luetunymmärtämisessä vai valehteleeko mies lämpimikseen. Heikkilä kirjoittaa:

”Rokotteet eivät tehoa alle 2-vuotiallla lapsilla, ei myöskään alle 5-vuotiailla lapsilla aikuisilla, vanhuksilla.”

Heikkilä on saanut idean, että rokotteet eivät tehoa alle 2-vuotiailla lapsilla Cochrane-katsauksesta, jossa tarkasteltiin influenssarokotteiden tehoa lapsilla. Katsauksen johtopäätöksessä kerrotaan, että rokotteet ovat tehokkaita yli 2-vuotiailla lapsilla, mutta alle 2-vuotiaista löytyi vain yksi tutkimus, joten tehoa ei voida arvioida. Tutkimusten puutteen lempilääkärimme on onnistunut vääristämään näytöksi toimimattomuudesta.

Heikkilällä taitaa olla myös äärimmäisen lyhyt muisti, koska lainaamansa Cochrane-katsaus kertoo influenssarokotteen olevan tehokas yli 2-vuotiailla, mutta väittää itse seuraavassa lauseessa rokotteen olevan tehoton alle 5-vuotiailla. Tämän väitteen Heikkilä saa JAMA Pediatrics -tiedejulkaisussa ilmestyneestä yhdestä tapaus-verrokkitutkimuksesta, jossa tutkijat toteavat heidän koeasetelman olevan tehoton ja mahollisesti puutteellinen. Ehkä Antti Heikkilä kuvittelee yhden tehottoman tutkimuksen jyräävän monta tutkimusta sisältävän katsauksen?

Heikkilän väite, että rokotteet eivät tehoa aikuisilla tulee taas kerran Cochrane-katsauksesta, jossa mielestäni kerrotaan oikein selvästi, että inaktivoidut rokotteet ehkäisevät jonkin verran influenssan oireita ja nopeuttavat töihin palaamista. En ymmärrä miten tämä tarkoittaa, että rokote ei tehoa.

Rokotteet eivät Heikkilän mukaan tehoa vanhuksilla, koska Conchrane-katsauksen mukaan ei ole tarpeeksi laadukkaita tutkimuksia, jotta turvallisuudesta ja tehokkuudesta voidaan vetää johtopäätöksiä. Niin…

Heikkilän kirjoitus on tyhmien väitteiden kultakaivos. Muiden lukijoiden luku-urakkaa helpottaakseni tarjoan pienen Antti Heikkilä-suomi sanakirjan:

Rokotteet = influenssarokotteet

Rokotteet eivät tehoa alle 2-vuotiailla lapsilla = ei ole tarpeeksi tutkimuksia, joista vetää johtopäätös influenssarokotteen tehosta alle 2-vuotiailla, mutta näyttö tehosta yli 2-vuotiailla löytyy.

Rokotteet eivät tehoa alle 5-vuotiailla lapsilla = löysin heikosta koeasetelmasta kärsivän tutkimuksen, josta vetämäni johtopäätös menee ristiin 51:stä tutkimuksesta koostuvan katsauksen kanssa, johon itse viittasin.

Rokotteet eivät tehoa aikuisilla = tehosta on näyttöä aikuisilla.

Rokotteet eivät tehoa vanhuksilla = ei ole tarpeeksi laadukkaita tutkimuksia, joista vetää johtopäätös tehokkuudesta ja haitoista.

Ehkä olen tietämätön, mutta en ole kuullut mistään ihmelääkkeestä, joka tehoaisi influenssavirukseen = olen tietämätön enkä ole kuullut antiviraalisista lääkkeistä.

D3-vitamiini estää todistetusti flunssaa = viittaamani tutkimuksen mukaan 25-hydroksivitamiini D saattaa ehkäistä flunssaa, jos seerumin konsentraatio on yli 38 ng/ml. Lisää tutkimuksia kaivataan.

Sinkki, jonka Cochrane-yhteisö totesi tehokkaaksi [flunssaan] = viittaamani katsauksen mukaan näytön laatu vaihtelee todella heikosta heikkoon paitsi haittavaikutusten, jonka näyttö on kohtuullinen.

Flunssa = välillä flunssa ja välillä influenssa.

Sokerin syönti heikentää immuniteettia = todella pienen tutkimuksen (6 naista ja 4 miestä) mukaan 12 h paaston jälkeen 100 grammaa nautittuna jotkut hiilihydraatit vähentävät fagosytoosia putkeen vedetyssä veressä ensimmäisen viiden tunnin aikana.

Roskaruoka (virallinen ruokavalio) = ei virallinen suomalainen ravitsemussuositus.

Tämän vuoden flunssarokotteen teho on vaivaiset 23 % = Tämän vuoden influenssarokotteen teho on 23 %, koska lähteeni mukaan asiantuntijoiden valistunut arvaus vallitsevasta viruskannasta meni mönkään. Viime vuosikymmenenä teho on ollu 50 – 60 %.

Lumelääkkeen teho, joka on 30 % = en anna lähdettä, joten saatoin nykäistä vaikka hatusta.

Analyysit totesivatrokotteet aiheuttivat  4250 %:n nousun sikiökuolemissa = yhden nollatutkimuksen mukaan.

Siis hommasta [rokottamisesta] ei näytä olevan mitään hyötyä = CDC:n mukaan influenssarokotteesta ei välttämättä ole hyötyä, jos rokote ei vastaa kiertävää viruskantaa.

On myös näyttöä siitä, että rokotukset saattavat lisätä kuolleisuutta = blogissa sanottiin näin.

Antti Heikkilä kirjoitti taannoin olevansa kyllästynyt kaikenkattavaan typeryyteen ja muuttavansa Hampuriin. Plot twist: niin mekin olemme kyllästyneitä sinuun Heikkilä.

Uusi nollatutkimus GMO:ista

Paremman lukuelämyksen saavuttaaksesi laita tämä kappale soimaan.

Turkish Journal of Biology -julkaisussa ilmestyi viime vuonna huvittava tutkimus (ei aukea itsellä Chromessa), jota GMWatch-sivusto kutsuu ”yksityiskohtaiseksi”. Sivuston mukaan tutkimus kuulema osoittaa siirtogeenisen maissin ja soijan aiheuttavan vahinkoa mm. DNA:lle, munuaisille, maksalle ja kiveksille. Tutkimuksessa siirtogeenistä ruokaa saavien rottien ateriat koostuivat maissista (60 %) ja soijasta (34 %) ja kontrolliryhmän ruoka sisälsi vehnää proteiinin lähteenä. Hieno homma! Heti kättelyssä koeasetelma on reisillä, koska ruuat eivät olleet samanlaisia siirtogeeniä lukuun ottamatta. Pitäisikö uskoa, että ruuassa ei ole muuta eroa kuin siirtogeeni?

 

Tutkimuksen ongelmat eivät lopu tähän. Siirtogeenisten kasvien läsnäolo varmistettiin PCR:llä, mutta tutkijoilla ei ole mitään käryä kuinka suuri osa maissista ja soijasta oli muunneltua. Tutkimuksen tuloksetkaan eivät käy järkeen. Tutkijat tarkastelivat mm. poikkeavuuksia kromosomeissa eri ryhiltä, mutta minkäänlaista annosvastetta ei nähdä rotissa, jotka söivät gm-ruokaa 30, 60 ja 90 päivää (kuva 1). Miten tulkita dataa, jonka mukaan gm-ruoka aiheuttaa enemmän poikkeavuuksia kromosomeissa, jos sitä syö 60 päivää kuin 90 päivää?

kromosomipoikkeavuus Kuva 1. Kromosomipoikkeavuuksien määrä eri rottaryhmillä. Kuvan lähde: Orabyn ja kumppaneiden tutkimus.

Tämä tutkimus ei todellisuudessa osoita mitään. Kauanko kestää ennen kuin Magneettimedia, Safkatutka ja kumppanit alkavat hehkuttamaan tätä tutkimusta?

 

Itsenäisyyspuolueen eduskuntaehdokas Susanna Virkkala ja GMO:t

Itsenäisyyspuolueen eduskuntaehdokas Susanna Virkkala on pohtinut blogissaan onko gmo:iden imeytymisessä eroja perinteisillä menetelmillä jalostettuihin lajikkeisiin. Virkkala on käynyt kirjeenvaihota Eviran ylitarkastajan Sanna Viljakaisen kanssa ja saanut vastaukseksi, että muuntogeeninen ruoka sisältää samat ravintoaineet kuin vastaavat perinteiset tuotteet. Viljakainen kehottaa viestissään Virkkalaa kääntymään tiedeyhteisön puoleen, jos haluaa tarkempaa lisätietoa ravintoaineiden imeytymisestä. Vaikka en ole mikään tiedeyhteisön edustaja, en koe suureksi ongelmaksi kaivaa netistä tutkimuksia, joissa asiaa on tutkittu.

Flachowsky ja kumppanit kävivät läpi Animal Feed Science and Technology -tiedejulkaisussa ilmestyneessä artikkelissaan 18 tutkimuksta, jotka suoritettiin saksalaisessa Federal Agricultural Research Centressä (FAL) vuodesta 1997 lähtien. Kuusitoista tutkimusta tehtiin bt-maissilla, bt-perunalla, glufosinaattia kestävillä maissilla ja sokerijuurikkaalla sekä glyfosaattia kestävällä soijalla. Loput kaksi tutkimusta tehtiin gm-rypsillä, jonka rasvahappoprofiilia oli muunnettu ja insuliinia tuottavalla perunalla. Kaikissa tutkimuksissa gm-kasveja verrattiin isogeenisiin linjoihin, joista muunnetut kasvit ovat tuotettu. Tutkimuksissa keskityttiin mm. ruuan sulamiseen, ruuan kulutukseen, ruuan laatuun, eläinten terveyteen ja suorituskykyyn. Kokeissa käytettiin lehmiä, sikoja, lampaita, kanoja ja viiriäisiä. Kokeet kestivät kanoilla neljä sukupolvea, viiriäisillä 10 ja lopuilla eläimillä 90 päivää. Eläimillä ei havaittu eroja ruuan kulutuksessa ja painonnousussa gm-kasvin ja isogeenisen linjan välillä, joten näyttöä eroavasta imeytymisestä ei näiden tutkimusten pohjalta ole. Kokeissa etsittiin myös siirtogeenejä eläinten kudoksista, joka on ollut yksi Susanna Virkkalan huolista, mutta niitä ei löydetty.

Rhee ja kumppanit tutkivat samoja asioita rotilla kokeessa, joka kesti viisi sukupolvea. Tutkimus julkaistiin tiedelehdessä Journal of Toxicology and Environmental Health, Part A: Current Issues vuonna 2005. He syöttivät rotille gm-perunaa eikä ruuan kulutuksessa ja painonnonusussa havaittu eroja, joten tässäkään kokeessa imeytymisessä ei ole eroja gm-perunan ja perinteisen perunan välillä. Kokeessa etsittiin myös siirtogeenejä eri elimistä eikä niitäkään löydetty (kuva 1).

 

PCRotta

Kuva 1. Bar-geenin havainnointi PCR:llä F0-F4 rotilla eri elimistä uroksilla (1 – 7) ja naarailla (8 – 13). 1. maksa 2. munuainen 3. perna 4. kives 5. lisäkives 6. rakkularauhanen 7. eturauhanen 8.maksa 9. munuainen 10. perna 11. kohtu 12. munasarjat 13. vagina. Kuvan lähde: Rheen ja kumppaneiden tutkimus.

Professori väittää: luomuruoka on puhtaampaa ja terveellisempää

Luomuinstituutin johtaja ja professori Pirjo Siiskonen kirjoittaa Yle Etelä-Savon Tiedon väärti -kolumnisarjassa kuinka uusi kansainvälinen meta-analyysi on osoittanut luomuruuan olevan perinteistä ruokaa terveellisempää ja puhtaampaa. Siiskosen mukaan analyysi osoittaa, että luomu sisältää 60 % enemmän antioksidantteja, jotka kirjoittajan mukaan olisivat elimöstöä sairauksilta suojaavia yhdisteitä. Professorin mukaan tutkimus osoittaa myös, että tavanomaisesti tuotettu ruoka sisältää huomattavasti enemmän raskasmetalleja, kuten kadmiumia sekä torjunta-ainejäämiä. Pirjo Siiskonen jättää sopivasti mainitsematta, että samainen meta-analyysin mukaan luomu sisältää vähemmän proteiineja, aminohappoja ja kuitua kuin tavallisesti tuotettu ruoka:

”Both unweighted and weighted meta-analyses detected significantly higher concentrations of total carbohydrates and significantly lower concentrations of proteins, amino acids and fibre in organic crops/crop-based compound foods.”

Eihän tällaista tietoa sovi mainospuheessa mainita.

Uusi meta-analyysi menee ristiin aiempien analyysien kanssa, jotka eivät ole löytäneet eroja eri tuotantomenetelmien kanssa. The American journal of clinical nutrition -tiedejulkaisussa 2009 julkaistun ja Annals of internal medicine -julkaisussa 2012 ilmestyneen meta-analyysien mukaan luomuruuassa ei ole ravintoarvojen kannalta eroa normaalin ruuan kanssa.

Meta-analyysi ja sen johtopäätökset eivät ole ongelmattomia ja Science media center on kerännyt asiantutijoiden kommentteja tutkimuksesta. Tohtori Alan Dangour huomauttaa, että uuteen meta-analyysiin sisälletyt tutkimukset otettiin mukaan laadusta riippumata. Hyvän ja huonon datan sekoittaminen on todella ongelmallista ja heikentää uuden analyysin johtopäätöstä. Dangourin ja muidenkin asiantuntijoiden mukaan ei ole näyttöä, että lievästi korkeampi antioksidanttipitoisuus suojaisi sairauksilta. Professori Tom Sandersin mukaan kadiumpitoisuudella ei ole mitään tekemistä ruuan tuotantotavan kanssa, vaan se johtuu maaperästä, jossa kasvi kasvatetaan.

Pirjo Siiskosen mukaan meta-analyysi osoitti luomuruuan sisältävän vähemmän torjunta-ainejäämiä, mutta tällaisen johtopäätköksen vetäminen on lievästi sanottuna ongelmallista. American council on science and health -yhdistyksen tohtori Ruth Kavan mukaan analyysin tutkimuksista yksikään ei tarkastellut luomussa sallittujen torjunta-aineiden pitoisuuksia. Siiskosen mukaan torjunta-aineet ovat nimenomaan tavallisen tuotannon ongelmia. Professori unohtaa mainita, että myös luomutuotannossa sallitaan torjunta-aineiden käyttö, mutta yhdisteiden on tultava luonnosta. Tämä ei tee yhdisteistä missään nimessä turvallisia kuluttajalle tai ympäristölle. EU:n alueella luomutuotannossa käytettyä rotenonia lähdettiin kieltämään 2008. Yhdiste on äärinmäisen toksinen kaloilla ja sitä onkin Suomessa käytetty kalojen myrkyttämiseen ja se on myös yhditetty Parkinsonin tautiin. Vuonna 2009 ilmestyneessä tutkimuksessa havaittiin tutkittujen luomuoliivien ja luomuoliiviöljyn  sisältäneen rotenonia ja kuparia (raskasmetalli) yli sallittujen rajojen.

2010 tiedejulkaisu Plos Onessa ilmestyi tutkimus, jossa vertailtiin joidenkin luomussa hyväksyttyjen ja perinteisten torjunta-aineiden ympäristövaikutuksia. Luomu ei automaattisesti tarkoita ympäristöystävällistä:

”Looking at the issue empirically, our results show that with regards to environmental impact, target selectivity and efficacy, the novel synthetic insecticides we tested have better performance than organic insecticides; suggesting that certain organic management practices are not more environmentally sustainable than conventional ones.”

Loppuun Youtube-kanavan TiedeJaArki video ’Onko luomumaatalous ympäristöystävällistä?’

GMO:iden ekonomiset ja agronomiset vaikutukset

Open access -tiedejulkaisu Plos Onessa julkaistiin pari päivää sitten Wilhelm Klümperin ja Matin Qaimin meta-analyysi GMO:iden ekonomisista ja agronomisista vaikutuksista. Meta-analyysiin valittiin mukaan 147 aihetta käsittelevää tutkimusta. Analyysin johtopäätös on todella positiivinen GMO:iden kannalta, mutta ei erityisen yllättävä: ”the average agronomic and economic benefits of GM crops are large and significant”.

journal.pone.0111629.g002

Kuva 1. GMO:iden ekonomiset ja argonomiset vaikutuksen. Kuvan lähde: Klümperin ja Qaimin  meta-analyysi

 

Sadot ovat keskimäärin kasvaneet 21,6 %, torjunta aineiden käyttö ja niiden kustannukset ovat tippuneet 36,9 % ja 39,2 % ja viljelijöiden voitot kasvaneet 68,2 %. Tuotannon kustannukset ovat nousseet hieman, mutta tutkijoiden mukaan ero ei ole tilastollisesti merkitseviä. Olisiko Suomessakin aika ottaa ilo irti näistä tuotteista?

Monsanto maksoi tuotantoeläimet hiljaisiksi

Gm-ruoka saapui markkinoille 1996 ja nykyään USA:ssa lähes kaikki kasvatettu soija ja maissi ovat siirtogeenisiä. Ihmisten terveys ei ole kärsinyt uusista tuotteista pätkääkään, mutta miten on käynyt karjan, jonka ruoka koostuu melko pitkälle geenimunnelluista kasveista? Journal of animal science -tiedejulkaisussa ilmestyi viime kuussa Eenennaamin ja Youngin tutkimus, joka tarkastelee gm-rehua syöneiden tuotantoeläinten terveyttä lähes 20 vuoden ajalta. Tutkijoiden otos oli vaatimattomat 100 miljardia eläintä, jonka edessä Seralinin 20 rottaa per käsittely kalpenee auttamatta. Koska nykyiset gm-tuotteet eivät tutkimusten mukaan eroa ravintosisällöltään perinteisillä menetelmillä jalostetuista kasveista, tulos ei ole ei ole yllättävä:

”An extensive search of peer-reviewed literature and field observations of animals fed diets containing GE crop products have revealed no unexpected perturbations or disturbing trends in animal performance or health indicators.”

Riittääkö melkein kahden vuosikymmenen ajalta kerätty data 100 miljardista eläimestä hiljentämään gm-kriitikot? Seralinin kahden vuoden koe , jossa käytettiin vain 20 rottaa per käsittely, riitti säälittävästä koesuunnittelusta ja oikean tilastollisen tarkastelun puutteesta huolimatta kriitikoille.

Pistetään pistetään GM-banaania poskeen

Uusimmassa Nature Biotechnology-tiedejulkaisussa on asiaa kahdesta erilaisesta geenimuunnellusta banaanista. Lehden uutinen kertoo A-vitamiinin puutokseen kehitetyn ”Super banaanin” ihmiskokeiden alkavan Queenslandin teknillisessä yliopistossa. Vuosittain 250 000 – 500 000 lasta sokeutuu A-vitamiinin puutoksen takia, joista puolet kuolee ensimmäisen vuoden aikana sokeutumisesta. Kokeiden tarkoituksena on selvittää kuinka paljon beetakaroteenia sisältävien GM-banaanien syöminen nostaa koehenkilöiden A-vitamiinitasoja. Ugandaan tarkoitettu lajike sisältää PSY2a-geenin enemmän betakaroteenia tuottavasta banaanilajikkeesta, mikä lisää Ugandan oloihin sopivien kahden lajikkeen beetakaroteenitasoja. Tutkijat ovat toiveikkaina banaanin mahdollisuuksista päästä Ugandaan viljeltäväksi, koska kultaisen riisin kohdalla nähty vahva vastustus puuttuu. Aktivistit eivät ole tuhonneet koeviljelmiä, kuten kultaisen riisin kanssa kävi, tai edes vierrailleet pelloilla.

Lehdessä julkaistiin myös kirje päätoimittajalle, jossa kerrottiin Xanthomonas campestris-bakteerin aiheuttamalle kuihtumistaudille resistenttien GM-banaanien viljelyskokeista. Tauti on aiheuttanut Itä-ja Keski-Afrikassa 2-8 miljardin dollarin tappiot viimeisen kymmenen vuoden aikana, joten keksintö tulee tarpeeseen. Tutkijat loivat yhteensä 65 resistenttiä linjaa siirtämällä banaaniin joko Hrap-tai Pflp-geenin, jotka saavat aikaan tautiresistenssin. Geenien koodaamat proteiinit eivät ole AllergenOnlinen mukaan potentiaalisia allergeenejä ja kyseisiä proteiineja löytyy esimerkiksi riisistä ja paprikasta, joten banaanien pitäisi olla turvallisia ihmisille. Banaanit käyvät vielä läpi lain vaatimia testejä ja tutkijat yrittävät parantaa tautiresistenssiä risteyttämällä sopivia linjoja. Raportoidut kokeet vaikuttavat lupaavilta (klikkaa kuvaa suurentaaksesi se).

Banaanit

Kuvan lähde: Nature Biotechnology

 

Roundup, kehityshäiriöt ja Earth Open Source

Vuonna 2011 Earth Open Sourcen (EOS) sivuilla julkaistiin raportti nimeltä Roundup and birth defects: Is the public being kept in the dark. Raportti väittää rikkakasvimyrkky Roundupin olevan mm. teratogeeninen, karsinogeeninengenotoksinen sekä hormonihäiritsijä. Esimerkiksi väittämät teratogeenisyyteen pohjautuvat Paganellin ja kumppaneiden tutkimukseen, jossa sammakon ja kanan alkioita altistettiin glyfosaattipohjaiselle torjunta-aineelle.  EOS:n raportti lähti kiertämään nopeasti ja jopa Helsingin Sanomat päättii uutisoida aiheesta. Väitteet olivat todella vakavia ja Australian viranomaiset päättivät käydä läpi EOS:n raportin. Elokuussa 2013 ilmestyi Australian Pesticides and Veterinary Medicines Authorityn (APVMA) kattava yhteenveto EOS:n väitteistä. Australian viranomaisten kävivät läpi raportin tutkimukset ja heidän johtopäätös aiheesta on:

”The weight and strength of evidence shows that glyphosate is not genotoxic, carcinogenic, or neurotoxic.”

”Glyphosate causes malformations in toad and chicken embryos treated by incubation and/or injection, but these findings are not predictive of a developmental hazard to humans because of the routes of administration used. Studies in birds and/or rats have reported that some glyphosate-based herbicide formulations (GBHFs) cause foetal skeletal abnormalities, toxicity to the male reproductive system and interference with the maturation of the  male reproductive organs during puberty. However, the relevant studies were affected by flawed design, methodology and / or reporting, and the claimed  effects on puberty have been inconsistent in different studies.”

”Glyphosate is not a teratogen in rats and rabbits treated via oral administration and has not shown reproductive toxicity in multi-generation dietary studies in rats. Epidemiological studies have found no consistent or convincing evidence of reproductive dysfunction in human populations reportedly exposed to glyphosate.”

”The potential for glyphosate to cause endocrine disruption will be clarified by the current review under the US EPA’s Endocrine Disruptor Screening Program. In studies published so far, glyphosate has shown a lack of activity in the Hershberger and uterotrophic assays in rats or in tests for interaction with oestrogen and androgen receptors, inhibition of steroidogenesis, or interference with metamorphosis in amphibians. At present, there is no scientific justification for classifying glyphosate as an endocrine disruptor.”

APVMA:n viittaama EPA:n hormonihäiritsijä-seulontaohjelman taso 1 on jo valmistunut eikä sen perusteella glyfosaatti ole hormonihäiritsijä. Earth Open Sourcen väittämät eivät pitäneet paikkaansa Australian viranomaisten mukaan, mutta ehkä Monsanto on ostanut APVMA:n.

sammakko